Omega 42 logo

Atalanta





Purjehdukset

1976-77
1978-79
1980-81
1982-83
1984-85
1986-88
1989-90
1991-92
1993-94
1995-96
1997-98
1999-2000
2001-02
2003-04
t/s Helena
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016

Etusivulle

Purjehdukset

2012 Perämeren kierros
Reittikartta

Leevi paleli Kesän 2012 purjehdukseen valmistautuminen alkoi epätietoisuuden vallitessa. Mutta kun kipparin olkapääleikkaus osoittautui ennakoitua yksinkertaisemmaksi, sai suunnittelukin vauhtia ja pääsimme liikkeelle juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina. Tällä kertaa mukaan tuli parikin gastia, eli pojanpojat Leevi 12 v ja Nuutti 10 v. Kesäkuun lopun säät olivat Suomenlahdella aika vaihtelevat ja koimme tuulta, tyyntä ja sadetta, vietimme satamapäiviä ja teimme vuorostaan pitkiä päivämatkoja. Mutta hauskaa oli silti. Tänä kesänä opeteltiin kansainväliset viestintäaakkoset Alfa, Bravo, Charlie … ja kun olimme Uudessakaupungissa vaikeimmatkin eli Oscar ja Victor olivat jo painuneet gastien mieliin. "Vapaa-aikana" kotiorkesteri esiintyi: Leevi soitti rumpupadia ja Nuutti ukulelea. Iltaisin pelattiin korttia ja Rummikubia. Kunnon kesälomaa.

Hailuoto Uudestakaupungista jatkoimme matkaa sitten vakiomiehistöllä tavoitteena purjehtia Pohjanmaan kautta, eli käydä kiertämässä Perämeri. Se olikin ainoa osa Itämerta, jota emme olleet vielä kolunneet. Se merkitsi uusia satamia ja vesiä. Merikortilla vedet olivat matalia ja väylät ahtaita ja mutkittelevia. Mutta ovathan muutkin niistä selviytyneet, miksi emme mekin. Kifskärin satamassa saimme ystävälliseltä naapurilta lainaksi kirjasen Suomen käyntisatamat, josta oli arvaamattoman suuri hyöty.

Päivämatkat olivat pitkiä, sillä käytimme uloimpia väyliä ja tarpeeksi syviä ja suojaisia vierassatamia oli harvassa. Noiden, vain pääkriteerit täyttävien satamien lisäksi matkalle osui myös todellisia helmiä kuten Mässkär, Ulkofantti ja Marjaniemi Hailuodon läntisimmällä laidalla. Ja eipä Kemin satamassakaan ollut moitteen sijaa.

Agnieszka ja Wlodek Kemin lisäksi meillä oli tavoitteena tavata jossain matkan varrella Puolasta lähtenyt Safran, jonka kanssa olimme käyneet sähköpostikirjeenvaihtoa talven aikana. Niinpä sitten tapasimmekin tuon valokuvauksella itsensä elättävän purjehtija-biologipariskunnan Kokkolan ulkosaaristossa. Heidän tarkoituksenaan oli samoin kiertää Perämeri, mutta he olivat varanneet matkaan koko kesän. Ehdimme kuitenkin viettää pari iltaa toistemme veneissä ennen kuin me taas jatkoimme omaa nopeaa tahtiamme.

Kemin jälkeen olimmekin sitten Ruotsissa. Saaristo oli hyvin samanlaista kuin Suomen puolella, vierasvene- ja retkisatamia oli kuitenkin huomattavasti enemmän ja vedetkin selvästi syvempiä. Jälleen kerran pääsimme nauttimaan runsaasta kunnallisten retkisatamien ja venekerhojen satamien tarjonnasta. Näistä mainittakoon Luulajan ulkopuolella oleva viehättävä saari, Kluntarna, ja siitä reilun päivämatkan päässä oleva Kåge, joka mainosti itseään Perämeren viihtyisimpänä seurasatamana. Eikä ollenkaan turhaan! Siellä saimme myös tietää, miksi ruotsin kielessä vene on aina feminiini eli hon.

Sitten olimmekin jo tutuilla vesillä. Viime kesän valitut palat: Ratan, Järnäsklubb ja Trysunda osuivat jälleen matkallemme, mutta muuten Höga Kusten jätettiin tällä kerralla väliin. Heinäkuun loppupuolella satamat olivat aivan liian täysiä.

Kaiju kivellä Suomen puolella ensimmäinen satamamme oli Vaasan pursiseurojen yhteiskäytössä oleva Rönnskär, joka edellisen käyntimme jälkeen yli 10 vuotta sitten oli todella pessyt kasvonsa: hieno uusi betonilaituri ja lämmitetty sauna olivat odottamassa. Kaskisista lähdettyämme saimme ikään kuin palkinnoksi koko matkamme upeimman purjehduksen: reipas luoteistuuli vei meidät suoraan Raumalle ja suojaan myöhemmin lounaaseen kääntyvältä kovalta tuulelta. Uudenkaupungin jälkeen olikin tavoitteena vain päästä nopeasti Espooseen, jonne saavuimme lauantaina 28. heinäkuuta takanamme 1290 mpk. Nyt on koko Itämeri purjehdittu, vain Kaliningradin kaistale käymättä.

5.9.2012
katso lisää